Meidän koululaisen ensimmäinen hiihtoloma on päättymässä. Ihanaa oli kun esikoinen oli kotona koulusta, harmi, että pienempien sisarustensa ja äitinsä flunssaisuus hieman esti meitä puuhaamasta niitä asioita joita oli suunniteltu. Kivaa yhdessäoloa oli silti ja voi, että kun rakastan tuota reipasta ja huumorintajuista seitsemänvuotiasta! Ihan äskenhän tuo sisarustensa suuri idoli oli itse vauva... Kouluun palaamista odottaa lapsi ihanalla innolla. Jännitystä on myös selvästi havaittavissa, sillä uusi luokanopettaja aloittaa maanantaina.

Kuopuksemme on muuttunut takaisin leppoisaksi vauvaksi. Tajusimme kaikenlaisten kokeilujen jälkeen jättää vauvan ruokavaliosta pois noin kuukausi sitten perunan sekä kotimaiset viljat ja TADAA! vauva muuttui viikon sisällä koko-ajan-kitisevästä koko-ajan-iloiseksi vauvaksi! Yöunetkin ovat kokeneet dramaattisen muutoksen. Vauvamme osaa nyt kontata ja sanoa 4 sanaa. Vauvamme sanat ovat äidin lisäksi "lamppu", "kukka" ja "boom-kah". Kyllä, "boom-kah" luokitellaan sanaksi, silloin kun se on vauvan sisarusten lempilaulu (esittäjä:Robin), jota hoilataan päivittäin useaan otteeseen meillä. Huomaan itsekin hyräileväni kyseistä biisiä välillä. Robin on kyllä ihana!

Keskimmäinen vauhtiveijarimme... pikku rakas tuholaisemme. Hänelläkin on ollut sitkeä flunssa, vaikka yleensä potee kaikki taudit todella nopeasti, jos ollenkaan. Toukokuussa kolme vuotta täyttävä ei kuitenkaan näe flunssaa pysäyttävänä tekijänä uteliaisuudelleen. Miten paljon voi kääntää vahvistimen äänenvoimakkuusnappia ennen sen hajoamista, kuinka iso kasa paperia tulee kun täysi vessaperirulla revitään silpuiksi, miten nopeasti äiti reagoi jos heittää tabletti-tietokoneen lattialle... Jos tuo suloinen kaksivuotias ei olisi niin rakastettavan ihana, olisi helppoa välillä ärsyyntyä tuolle uteliaisuudelle.

Itse olen tänään taas kärsinyt kovista päänsäryistä, johtuen todennäköisesti hartioistani. Tuntuu ainakin aika tyyppilliseltä tensio-päänsäryltä. Voihan tosin taas syynä olla tuo hormoonilääkitys. Oli syy mikä tahansa niin mikään ei vaikuta auttavan, ei liikunta eikä lääkkeet. Onneksi flunssa vaikuttaisi minun osaltani olevan takanapäin, joten lähipäivien aikana jatkuu kunnonkohotusprojekti!