Hiukset kasvaa huimaa vauhtia! Ilman suihketta tai vahaa hiukseni sojottavat jokaikiseen suuntaan ja otsan päälle saisi halutessaan jo pienen pienen ponihännän! Olen saanut paljon ihania kehuja hiuksistani, että lyhyet hiukset sopivat minulle. Onneksi mieheni pitää minut maan tasalla ja kertoo rehellisesti, miten takaraivossa näkyy muutama harmaa hius.

Kuopuksemme täytti sunnuntaina 10 kuukautta ja sen kunniaksi päätti hän lähteä liikkumaan eteenpäin lauantaina. Taaksepäin on vauvamme osannut jo jonkin aikaa hilata itseään, mutta siinä kun lelut on jostain syystä lähteneet kauemmaksi käsistä on liikkuminen ollut kaikkea muuta kuin kivaa. Nyt ovat puhelimen latauspiuhat ja kaikenlaiset jännät muut kielletyt paljon helpommin ulottuvilla ja on kuin uusi maailma olisi avautunut vauvallemme. 

Tänään alkoi taas arki kun koululaisen joululoma päättyi. Lukukauden alkamista taisi esikoinen jännittää aika lailla, mutta kotiin koulusta tuli kuitenkin pääasiallisesti iloinen lapsi.

Tänään oli myös kymmenes Herceptin-tiputus (10/17), joka sujui taas kerran ongelmitta. Ihanat isovanhemmat taas apuna lastenhoidossa ja kyydityksissä. Tiputus oli taas oikeastaan mukava oma hengähdyshetki.

Uuden vuoden lupauksia en juurikaan yleensä ole harrastanut, mutta tämän vuoden teemana tulee olemaan kunnon kohotus. Kunnon kohotus projekti, mikä piti alkaa raskauden jälkeen, siirtyi lähinnä henkisistä syistä tämän syöpäruljanssin myötä, suoraan sanottuna keskittyminen on mennyt ihan arjen perusjaksamiseen, mutta nyt saa kilot siis kyytiä ja kunto kohonnuksen!