Torstain kirjoituksesta jäi puuttumaan kiitos ihanalle fysioterapeutilleni! Fysioterapian jälkeen oli pitkästä aikaa oikeassa kädessä sellainen olo, että se käden amputaatio ei välttämättä olekaan hyvä idea. Sen jälkeen kun leikkauksessa "tyhjennettiin kainalo", eli leikattiin imusolmukkeet rinnan lisäksi pois, on koko oikea käsivarsi ollut kaikkea muuta kuin mun oma vanha rakas käsivarteni. Puristusvoima on ollut välillä lähes nollassa, mutta se on ollut pienin murhe. Käsivarsi on välillä ollut niin ärsyttävän kipeä, että sen pureminen katki on ollut houkutteleva ajatus. Torstaina kuitenkin ihanaakin ihanampi fysioterapeuttini sai painelemalla ja hieromalla käsivarteni tuntumaan lähes normaaliksi! Painelu tosin sattui niin kovasti, että ehdotin fyssarille uutta uraputkea terroristijärjestön kuulustelijana. Tuollasen kidutuksen alaisena mä ainakin kertoisin kaiken mitä tiedän ihan kaikesta. Onneksi fysioterapeuttini on huumorintajuinen.

Perjantaina kävin hammaslääkärillä ja sain pahimman hammasongelman korjattua, hammaspeikkojen valtakunnassa on tosin paljon enemmänkin korjailtavaa, joten sain palvelusetelin, että pääsen yksityiselle hoidattamaan hampaani kuntoon nopeammalla aikataululla.

Tänään lauantaina oli kolmannen lapemme ristiäiset. Voi luoja miten voikaan tunteet heitellä laidasta täysin toiseen laitaan! Iloinen juhla, yksi ihanimmista elämäni juhlista, niin kotoisa ja lämmin tunnelmakin, samalla kuitenkin mä pillitän lähes jokaiselle papin sanalle.Piste iin päälle tuli aika lopussa, kun  laulettiin "ystävä sä lapsien". Toisessa säkeistössä kun tuli "...siunaa äitiä ja isää, heille elinpäivää lisää..." niin siinä sitten oltiin meikit poskella. Rippijuhlista kun pappi kynttilän antaessa puhui, mietin, että olenkohan mä niitä juhlia edes näkemässä.. Esikoinen istui sylissäni, joten kätevää oli piiloutua hänen taakseen. En halunnut, että kaikki näkevät mun itkunpillitykset, ettei menisi ihan hautajaistunnelmaksi koko iloinen juhla. Juhlat olivat muuten niin lämminhenkiset ja hauskat. Kastettava itse makoili sylistä syliin tyynen rauhallisena, nukkuen lähes koko ajan... arvata voi, nukkuuko lapsi nyt kellon lähestyessä yhtä yöllä.... Ihana, lämmin tuhisija se tässä sylissä makaa, silmät suurina ihmetellen maailmanmenoa, ratkoen samalla suuria filosofisia ongelmia.