Viime viikolla kävin ihanan vertaissiskoni kanssa Monokini 2.0 -valokuvanäyttelyn avajaisissa Helsingin kaapelitehtaalla. Paikalla törmättiin myös muihin tuttuihin vertaissiskoihin ja itse tapahtuma oli oikein lämminhenkinen ja sydämellinen.

Oli huikea tunne seistä katsomassa hienoja kuvia rohkeista, upeista ja erimallisista naisista, joita kaikkia yhdisti yksitissisyys. Kuvista huokui sisukkuus päällimmäisenä mielestäni ja ihana itsevarmuus sekä ylpeys omasta kehosta arvesta huolimatta. Itse asut olivat jo todellisia katseenvangitsijoita (ei tosin yksikään sellainen jonka minä ikinä uskaltaisin laittaa ruhoni päälle), aidosti mielenkiintoisia asuja kaikki, puhumattakaan malleista joiden päälle nämä ihmeellisen hienot luomukset oli puettu. Nostan hattua näyttelyn kaikille malleille, tässä näyttelyssä on kuvissa hurjan rohkeita naisia!

FST'n toimittaja-valokuvaaja pari tulivat ennen näyttelyä pikaisesti haastattelemaan (eivät samanpäivän varoitusajalla löytäneet ketään muutakaan ruotsinkielistä rintasyöpä-selviytyjää ilmeisesti... tuntui kyllä vähän oudolta kun eihän mulla sinänsä tuon näyttelyn kanssa ollut mitään tekemistä...) illan uutislähetykseen. Kerroin, että kun mulla proteesin pitäminen tai pitämättä jättäminen ei vaikuta esim ryhtiini tms millään tavalla kun mut on siunattu niin hitsin pienellä rintavarustuksella, niin saatan hyvinkin unohtaa proteesia käyttää. Ajattelen enemmän sitä, että jos vahingossa menen ihmisten ilmoille ilman proteesia, niin niillä muilla ihmisillä on vaikeaa. Ehkä vaan kuvittelen ja yli-analysoin, mutta ajattelen, että syöpä ja kaikki siihen liittyvä on helpommin poissa ihmisten mielestä kun näytän "normaalilta". 

En usko, että kauneusihanne on muuttumassa mihinkään suuntaan, vaikka kuinka esimerkiksi rintasyöpä ja ylipaino lisääntyvät naisten keskuudessa. Kauneusihanne on kaksitissinen noin 36-38 kokoa käyttävä ja sillä siisti, onhan se luonnollistakin, että koiras haluaa terveen naaraan parituspuuhiin. Se kuitenkin on muuttumassa, että naiset onneksi ovat mielestäni itsevarmempia oman ulkonäkönsä kanssa, vaikka ovat tuon klassisen kauneusihanteen ulkopuolella. Itsevarmuus kaunistaa.

 

"Monokini 2.0 on yhteisötaideprojekti, jossa otetaan kantaa kulttuurimme ahtaaseen ajatukseen naisten ”hyvästä” ja ”normaalista” ulkonäöstä. Projektilla pyritään laajentamaan käsitystä siitä, mikä on hyväksyttävää ja kaunista ihmisvartalossa suunnittelemalla uima-asumallisto naisille, jotka ovat läpikäyneet rinnanpoistoleikkauksen.

Myymälöiden valikoimista löytyvät uima-asut on järjestelmällisesti suunniteltu kaksirintaisille naisille, vaikka useat naiset rinnanpoistoleikkauksen jälkeen eivät toivo rinnankorjausleikkausta vaan haluavat jatkaa elämäänsä yksirintaisena.

Joukko suomalaisia muotisuunnittelijoita valmisti mittatilaustyönä Monokini 2.0 -projektille kukin oman uima-asunsa. Monokini 2.0 -malliston asuista otettiin muotivalokuvat, joissa malleina toimivat rinnanpoistoleikkauksen läpikäyneet naiset. Mukana projektissa olivat suunnittelijat Tyra Therman, Sasu Kauppi, Mert Otsamo, Timo Rissanen, Outi Les Pyy, Vilma Riitijoki ja KaksiTvå."

(suoraan lainattu sivustolta: http://www.valokuvataiteenmuseo.fi/fi/nayttelyt/tulevat/10860)